Opetushallitus
Viite: Lausuntopyyntö diaarinumero 17/421/2015
Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (päivätty 14.4.2015).
Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos
Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. Näiden perusteiden mukaan laaditut lukion opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 lukien.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen lähtökohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Lukion opetussuunnitelman perusteita päivitetään seuraavien tavoitteiden suuntaisesti:
- Laaja-alainen yleissivistys lukiokoulutuksessa
- Pedagogiikka ja oppiminen lukiossa
- Lukion toimintakulttuuri
- Lukion opiskelijan ohjaus ja tuki
- Lukiokoulutuksen paikallinen opetussuunnitelmatyö
Esityksen tavoitteiden suuntaviivat ovat kannatettavia. Erityisen kannatettavina uudistuksina nähdään laaja-alaista osaamista kehittävän opiskelun vahvistaminen, lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen, yhdessä tekemisen, osaamisen jakamisen ja monipuolisen yhteistyön vahvistaminen ja ohjauksen roolin vahvistaminen. Lukiokoulutuksen tulee vastata tulevaisuuden osaamis- ja työelämän tarpeisiin.
Perusteluonnoksessa on joitakin kohtia, jotka herättävät kysymyksiä.
Opetussuunnitelman rakenne
Vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteiden rakenne on säilytetty ennallaan. Rakenteen uudistaminen olisi voimakkaammin viestinyt niitä muutostarpeita, joita lukiokoulutuksen kehittämisen osalta on olemassa. Opetussuunnitelman perusteiden luonnos mahdollistaa lukiokoulutuksen mittavan uudistamisen, mutta myös pitäytymisen vanhaan, jolloin on vaarana, että lukiokoulutus erkanee perusopetuksesta entistä enemmän eikä jatkumoajattelu toteudu, jos nivelvaiheen ylittäminen muodostuu entistä vaativammaksi opiskelijoille ylittää.
Perustetekstiin olisi voinut myös sisällyttää selkeämmin ne paikallisessa tai oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa määriteltävät asiat kuten esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on tehty.
Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös lukuisan määrän joko opetussuunnitelmaan sisällytettäviä tai erillisiä liitteitä, joista osa on uusia. Näiden suunnitelmien ajantasaistaminen ja uusien laatiminen on aikataulullisesti vaativa tehtävä kouluille, mikäli tarkoitus on laajasti ottaa huomioon opiskelijoiden, huoltajien ja koulun muiden yhteistyötahojen näkemyksiä. Toivottavaa on, että koulutuksen järjestäjille tarjotaan asiaan liittyvää koulutusta ja heidät ohjeistetaan riittävän täsmällisesti uusien suunnitelmien laatimiseen.
2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä
On hyvä asia, että perusteluonnoksessa korostuu opetustehtävän ohella kasvatustehtävä, joka nykypäivänä on entistä tärkeämpää, kun lukioiden opiskelija-aines on heterogeenisempaa esimerkiksi osaamiseltaan tai etniseltä taustaltaan.
Olisiko lukiokoulutuksen tehtävän ja arvoperustan yhteydessä voinut tarkastella myös opetuksen yleisiä tavoitteita ja aihekokonaisuuksia, jolloin ne olisivat kiinteämmin sitoutuneet osaksi lukiokoulutuksen perustehtävää?
2.2. Arvoperusta
Luonnoksen arvoperusta on sekava ja se tarvitsisi perusasteen opetussuunnitelman mukaisesti jäsentää selkeiksi kokonaisuuksiksi väliotsikoineen. Arvoperusta on kirjoitettu niin abstraktilla tasolla, että jokainen lukiokoulutusta toteuttava voi tulkita sen omalla tavallaan. Suomalainen sivistysperinne on laveasti määritelty. Se tulee muotoilla konkreettisemmin.
Opetussuunnitelmassa on myöhemmin kuvattu hyvin arvoja, joiden pitäisi sisältyä arvoperustaan.
Luvussa Opiskelijan ohjaus ja tukeminen mainitaan useampia arvoja, joita ei tarkastella arvoperustan yhteydessä. Opiskelijan itseluottamuksen, itsearviointitaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen sekä tulevaisuuden suunnittelutaitojen kehittymisen ja vahvistumisen pitäisi olla itsestäänselvyys kaikkien opiskelijoiden kohdalla, ei vain tukea tarvitsevien.
3.1 Oppimiskäsitys
Opiskelijan oman oppimisprosessin tietoinen tarkastelu osana oppimisprosessia on hyvä uudistus. Kannattaisiko myös lukion opetussuunnitelmaa täydentää oppimaan oppimisen taidoilla, motivaatiolla ja itseohjautuvuudella? Myös lukiolaisen kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat, tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Myös lukiolaisen minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita opiskelija asettaa toiminnalleen.
Oppimiskäsityksen yhteydessä voisi korostaa, kuinka ohjaus sekä myönteinen ja rakentava jatkuva palaute auttavat opiskelijaa suuntaamaan ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa lukiolaisen luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.
3.2 Opiskeluympäristöt ja –menetelmät
On tärkeää, että opetussuunnitelmatasolla otetaan kantaa turvallisiin ja terveellisiin opiskeluympäristöihin aikana, jolloin keskustelu koulukiinteistöjen kunnosta käy kiivaana, ja lukuisissa kouluissa opiskelijat ja opettajat kärsivät muun muassa huonosta sisäilmasta.
Opetussuunnitelmassa kannustetaan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä ja työvälineitä. Monipuoliseen tietoverkkojen ja muun tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä lukiot ovat hyvin erilaisessa asemassa ja opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön taidoissa on vielä puutteita. Kun tietää monien kuntien ja koulutuksen järjestäjien heikon taloudellisen tilanteen, on velvoite, jossa “kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön”, vaativa. Paikallisesti monissa lukioissa on linjattu, että menestyksekäs opiskelu edellyttää omien tietoteknisten laitteiden käyttämistä.
Kaiken kaikkiaan Opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä tarkastellaan monipuolisesti. Olisiko kuitenkin opiskeluympäristökäsitteen yhteydessä voinut korostetummin tarkastella opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden merkitystä oppimisessa ja tiedon prosessoinnissa?
3.3 Toimintakulttuuri
Koulun toimintakulttuuria tarkastellaan neljän eri teeman näkökulmasta. Teemat ovat tärkeitä ja opetustyön näkökulmasta ajankohtaisia. On hyvä, että ne nostetaan näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja tavassa kohdata toinen toisensa. Toimintakulttuurin toteutuminen teemojen kautta muodostaa jatkumon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, vaikka lukion luonnoksessa toimintakulttuuria tarkastellaan suppeammin ja tarkastelunäkökulmia on muutama vähemmän.
Myös pedagogisen johtajuuden näkyväksi tekeminen oppivan yhteisön yhteydessä haastaa rehtoreita ja korostaa näkyvällä tavalla johtajuuden merkitystä koulun toimintakulttuurissa.
Ohjauksen ja opiskeluhuollon vastuuttaminen selkeästi koko kouluyhteisölle on hyvä asia.
Vaikka kielitietoisuus ei lingvistisenä terminä ole uusi, ei sitä aikaisemmin ole käytetty opetussuunnitelman yleisessä osassa. Käsite synnyttänee paikallisella tasolla keskustelua kielen ja ajattelun merkityksestä oppimisessa. On hyvä, että jokainen opettaja nähdään oman oppiaineensa kielen opettajana.
Perusopetuksen toimintakulttuuriosiossa nähdään toiminnan kehittämisen perusedellytyksenä ratkaisukeskeiset toimintatavat. Ne olisi syytä kirjata näkyväksi myös lukion opetussuunnitelmaan.
3.4 Opintojen rakenne
Opintojen rakenne on päivitetty hyvällä tavalla vastaamaan nykytilannetta lukioissa, jossa eri oppiaineiden kurssien lisäksi on muutakin toimintaa.
5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet
Luvun otsikointiin toivotaan laaja-alaisempaa näkökulmaa, koska lukiokoulutuksessa on muutakin toimintaa kuin opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vastaava otsikko on ”Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet”. Perusasteen opetussuunnitelmassa on painopiste jo muutettu oppimisen suuntaan.
5.2. Aihekokonaisuudet
Koska opetussuunnitelman rakennetta ei ole päivitetty, on olemassa vaara, että aihekokonaisuudet jäävät toteutumatta käytännössä. Luonnoksessa ne määritellään yhteiskunnallisesti merkittäviksi kasvatus- ja koulutushaasteiksi, ajankohtaisiksi arvokannanotoiksi, oppiainerajat ylittäviksi teemoiksi ja laaja-alaisiksi osaamisalueiksi. Mitä ne ovat? Luonnoksen mukaisesti niitä täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa – paikallisessako?
Tekstin mukaan aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa, mutta kuitenkaan ne eivät sisälly opetuksen keskeisiin sisältöihin. Voisiko aihekokonaisuudet liittää perusasteen mukaisesti laaja-alaisiksi osaamisalueiksi, jolloin ne korostaisivat tietojen sijaan opiskeltavia taitoja. Asetukseen kirjatut tavoitteet voisi kirjoittaa auki myös opetussuunnitelmassa, sillä ne määrittävät koko lukiokoulutusta ja ovat nyt jo mukana opintojen rakenteessakin, mikä on hyvä asia.
5.22 Teemaopinnot
Teemaopinnot eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. On hyvä, että teemaopinnoissa korostetaan taitoja, työskentelyn tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opetussuunnitelman perusteista ei käy ilmi, muodostavatko teemaopinnot yhtenäisen opintokokonaisuuden vai ovatko kurssit itsenäisiä kokonaisuuksia. Myös teemaopintojen arviointi jää epäselväksi. Voiko teemaopinnoista saada hylätyn arvosanan?
5.23 Lukiodiplomit
Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen näkökulmasta. Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.
Opetussuunnitelmassa on luettavissa vahva yrittäjyyskasvatuksen näkökulma mm. aihekokonaisuuksissa. Tämän takia ihmetyttää, miksi yrittäjyyskasvatuksen lukiodiplomia ei olisi mahdollista sisällyttää opetussuunnitelman perusteisiin.
Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Olisi tärkeää huolehtia, että lukiodiplomin suorittaminen huomioitaisiin jatko-opiskeluihin hakeuduttaessa.
6.1. Arvioinnin tavoitteet
On hyvä asia, että Lukiolain 17 § 1 momentin näkökulma arvioinnin kannustavasta tehtävästä mainitaan myös opetussuunnitelmassa. Opintojen aikainen arviointi ja taitojen, työnteon ja vaivannäön huomioiminen osana oppimisprosessia on myönteistä. Arvioinnin yhteydessä oppimisen käsitettä pitää pystyä paikallisesti tarkastelemaan riittävän laaja-alaisesti. Koska luonnostekstissä ei oteta kovin painokkaasti kantaa monipuolisten arviointimenetelmien käyttämisen puolesta, on vaara, että koekeskeisyys säilyy arvioinnin keskeisenä perusteena lukiokoulutuksessa, vaikka tavoitteen tulee olla päinvastainen.
6.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi
Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista. Kuntien taloudellinen ahdinko on valitettavasti johtanut siihen, että itsenäisesti opiskeltavista kursseista on tullut säästökeino, jolla leikataan opetuksen kustannuksia. Opetussuunnitelmatasolla olisi tärkeää, että määriteltäisiin valtakunnallisesti ne reunaehdot, joilla itsenäisesti opiskeltavia kursseja voidaan toteuttaa.
6.2.3 Suullisen kielitaidon oppimisen arviointi
Suullisen kielitaidon arvioinnin liittäminen opetussuunnitelmaan on hyvä uudistus. Suullisesta kielitaidosta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Voiko kurssin kuuluvan kokeen suorittaa käymättä suullisen kielitaidon kurssia ja voiko hyväksytysti suoritetusta kurssista saada todistuksen, jos opiskelija jostain syystä keskeyttää lukio-opinnot, mutta on suorittanut kyseisen kurssin?
6.2.4 Opinnoissa edistyminen
Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat, että koulut voivat määritellä oppiaineisiin etenemisesteitä, mikäli hylättyjä arvosanoja on liikaa. Etenemisesteen käyttäminen asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan alueellisesti sekä oppiaineittain. Tarvitaanko etenemisestettä, koska päättöarvioinnin yhteydessä kuitenkin määritellään, minkä verran hylättyjä arvosanoja oppiaineessa voi olla?
Mahdollisuus uusia hyväksytysti suoritettu kurssi on hyvä asia, joka normittaa, että opiskelijoille on annettava mahdollisuus korottaa yksittäisiä, hyväksytysti suoritettuja kurssiarvosanoja.
Tiivistelmä
Lukion opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja työelämän tarpeisiin, ovat oikeansuuntaiset. Oppiaineiden oppimistavoitteisiin tehdyt päivitykset ovat pieniä, mikä toivottavasti viestii siitä, että paikallisesti tehtävässä opetussuunnitelmatyössä keskitytään pedagogiikkaan ja taitoihin. Uutena opintokokonaisuutena perusteissa esitetään teemaopintojen kokonaisuus sekä taiteiden väliset kurssit. Oppiainerajat ylittävä opintokokonaisuus on kannatettava uudistus, samoin taideaineiden aseman vahvistaminen lukiokoulutuksessa, vaikka tuntijaossa se ei näykään.
Perusteluonnoksessa on muutamia kohtia, joissa opetussuunnitelmatyölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei näy riittävän selkeästi.
Aihekokonaisuudet jäävät luonnoksessa edelleen irralliseksi kokonaisuudeksi, eivätkä ne riittävän selkeästi yhdisty oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin sen enempää kuin lukiokoulutuksen tehtävään.
Oppimiskäsityksen ja koulun toimintakulttuuriin yhteydessä todetaan arvostaminen ja myönteisen palautteen merkitys nuoren oppijan kasvun ja kehityksen tukemisessa. Ratkaisukeskeinen pedagogiikka voisi voimakkaammin näkyä luonnostekstissä.
Opiskeluympäristöjen käsittely sisältää hyviä päivityksiä mm. digitaaliset oppimisympäristöt, mutta tärkeää olisi nähdä myös opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön sosiaalisten suhteiden merkitys osana opiskeluympäristöä.
Arvioinnin painopistettä on siirrettävä tietojen sijasta yhä enemmän koko oppimisprosessin ja taitojen arvioimisen suuntaan. Osaamisperustaisen arvioinnin tulee olla realistista, mutta opiskelijan opiskelua kannustavaa.
Helsingissä 6.5.2015
Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf
