2021 on johtajuusosaamisen ratkaisujen vuosi
Kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön saavat tänä vuonna kattavan kokonaisratkaisun henkilöstön osaamisen kehittämiseksi.
Ratkaisu on valmisteltu KAJO-hankkeessa, jota ovat luotsanneet vuodesta 2018 lähtien Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutin johtaja Mika Risku ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuspäällikkö Jari Kalavainen.
”Esittelemme hankkeen tulokset kesäkuun 2021 alussa koulutusjohtamisen kesäseminaarissa. Sitä ennen tämän kevään aikana KAJOn esitykset ja aikaansaannokset käydään läpi ohjausryhmän edustajien organisaatioissa – myös Suomen Rehtorit ry:ssä”, Risku ja Kalavainen kertovat.
Kevään mittaan kertyvien kannanottojen pohjalta syntyvät lopulliset linjaukset.
PEREHDYTYSTÄ, MENTOROINTIA JA TÄYDENNYSKOULUTUSTA
KAJOn yksi tavoite on, että tulevaisuudessa jokaisen rehtorin on turvallista mennä rehtorin tehtävään: opettajaopinnoista on saatu riittävä johtamisen perusosaaminen, ja uudessa oppilaitoksessa on tarjolla hyvin rakennettu perehdytys-, mentorointi- ja täydennyskoulutuspolku.
Rehtorien osaamisen kehittämissuunnitelmista Risku ja Kalavainen paljastavat jo sen verran, että siihen tulee tarjolle ainakin yksi väline, yksilöllinen kehittymissuunnitelma.
”Ihannemallissa ensimmäinen johtajuuden kehittymissuunnitelma laaditaan jo opiskeluaikana opettajankoulutuksessa. Kun henkilö sitten menee ensimmäiseen rehtorin paikkaansa, hän näyttää suunnitelman esimiehelleen ja sitä tarkastellaan ja muokataan yhdessä kyseisen organisaation näkökulmasta”, he kertovat.
OSA HALLITUSOHJELMAA JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKE
Koulujen johtamisjärjestelmän kehittäminen on kirjattu maan hallitusohjelmaan. KAJO on perustettu sen pohjalta yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Hankkeen kotipesä on Jyväskylän yliopiston Koulutusjohtamisen instituutissa.
KAJOn työn johtotähtenä ovat vuonna 2013 uudistetut rehtorin kelpoisuusvaatimukset sekä opettajankoulutuksen kehittämisohjelma vuodelta 2016.
”Näiden linjausten pohjalta toimimme. Otamme myös huomioon sen suosituksen, että korkeakoulujen on muodostettava järjestelmällinen ja johdonmukainen moduulipohjainen koulutusjohtamisen koulutusjärjestelmä. Sen pitää alkaa opettajien peruskoulutuksessa ja jatkua koko ammatillisen uran ajan”, Risku ja Kalavainen toteavat.
Työtä tehdään tutkimusperustaisesti – ei siten, että työn koordinoijilla on mielessään valmis ratkaisu, jota he edistävät.
”Toivomme aitoa, avointa yhteiskunnallista vuoropuhelua, jotta tuloksena on mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Nyt on sen aika.”
