Johan puhaltavat voimakkaat tuulet…
… muutenkin kuin vain ulkona!

Alkanut syksy on värikäs. Upeaa alkusyksyn luonnon väriloistoa odotellessa on riittänyt uutisoitavaa niin talous-, yhteiskunta-, työmarkkina- kuin yleispoliittisestikin. Omat otsikot medialle on tarjonnut pakolaistulvat Euroopan eri rajoilla. Myös kotimaahamme on yhä kiihtyvässä tahdissa tullut ja tulossa ihmisiä rauhattomilta ja epävakailta kriisialueilta. Hätä ja pelko omasta sekä perheen puolesta on ajanut valtaisat määrät ihmisiä kohti tuntematonta. Turvapaikan myöntämisten myötä useilla paikkakunnilla Suomessa perustetaan väliaikaisia vastaanottokeskuksia, pohditaan pysyvämpiä asumisratkaisuja sekä mietitään lasten ja nuorten kouluasioita.

Kaiken myllerryksen ja monien haasteiden viidakossa pitää viedä arkea eteenpäin, suunnitella tulevaisuutta ja valmistautua eri tavoin opetussuunnitelmamuutosten vaatimuksiin monipuolisten oppimisympäristöjen toteuttamiseksi. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan runsaan kymmenen kuukauden kuluttua. Vuoden päästä näihin aikoihin ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet ovat osalla kokelaista takana – pioneereina ovat syksyn 2016 kirjoittajista maantieteen, filosofian ja saksan kokeisiin osallistujat. Lukioissa joudutaan vielä pohtimaan monia käytännön järjestelyjä ennen H-hetkeä.

Opetussuunnitelmatyöhön ei niin nuorten kuin aikuistenkaan lukiokoulutuksen osalta jää paljoa aikaa. Opetushallitus ei ole vielä voinut tehdä päätöksiä uusista opetussuunnitelmien valtakunnallisista perusteista, koska Opetushallituksen uusi nimitettävä johtokunta ei ole kokoontunut käsittelemään sekä julkituomaan omaa näkemystään perusteista. Varovaisia odotuksia on, että tämän syyskuun lopussa saatettaisiin uudet lukion (nuorten) opetussuunnitelman perusteet saada ja näin aloittaa todella ”ei-vain-luonnospohjalta” oleva ops-työ kunnissa ja lukioissa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Toivottavasti ei talven tullessa saada lunta tupaan.

Jaksamista kollegat
terveisin Riikka Lindroos
puheenjohtaja

Varapuheenjohtajan kynästä

Työmarkkinoilla on eletty poikkeuksellisia aikoja. Syy on kaikille selvä, sekä maailman- että erityisesti kotimaan taloustilanteen yllä on sitkeäkestoinen pilvikerros. Poikkeuksellisessa tilanteessa ongelmien ratkaisemiseksi on ollut tarjolla poikkeuksellisia keinoja. Näistä esimerkkeinä käyvät keskustelu useiden vuosien nollatason tai jopa miinusmerkkisistä sopimuskierroksista sekä erilaiset työajan pidentämismallit. Ymmärrystä vaikean tilanteen ratkaisemiseksi yhteiskunnasta löytyy mutta on välttämätöntä löytää vastuunkantajia useammalta taholta. Hallitusohjelman toimeenpano tulee varmuudella pitämään sisällään asioita, jotka eivät näyttäydy hyvinä uutisina. Joudumme kohtaamaan leikkauksia niin rakenteisiin, perusrahoitukseen kuin erillisiin ohjelmiin (mm. pop-, kerho- ja tasa-arvohanke), mutta myös oppilaitosjohtamiseen kohdistuen.

Pakottavaa lainsäädäntöä työmarkkinoille – ammattijärjestöjen suurmielenosoitus perjantaina

Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariuduttua toistamiseen hinta epäonnistumisesta on koitumassa isolla osuudella myös julkisen sektorin maksettavaksi. Suunnitelmissa on niin kahden arkipyhän muuttaminen palkattomiksi, ‘pitkien’ vuosilomien leikkaus 38 päivästä 30 päivään kuin sairasloma- ja ylityökorvausten heikentäminen. Toimet osuvat säästötalkoisiin monta kortea kekoon jo aiemmin kantaneeseen kuntien ja valtion työntekijöihin kovalla kädellä. Hallituksen tarkoitus on estää pakottavalla lainsäädännöllä työmarkkinajärjestöjä sopimasta lainsäädäntöä paremmista työehdoista. Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden epäonnistuminen on näin johtamassa sopimiseen perustuvan toimintamallin ylikävelyyn. Kansainvälisten sopimusten sekä EU:n perusoikeuksien suojaaman sopimusvapauden ohittaminen on juridisesti kyseenalaista. Kärjistynyt tilanne tekee joka tapauksessa vahinkoa yhteiskuntarauhalle sekä luottamukselle hakea ratkaisuja neuvottelmalla ja sopimalla asioista. Vastalauseeksi hallituksen suunnitelmille keskusjärjestöt ovat puolestaan aikeissa järjestää suurmielenosoituksen perjantaina 18.9.2015 Helsingissä. Tämänhetkisen tiedon perusteella mielenilmaus voi vaikuttaa myös koulujen toimintaan tuona päivänä.

Ennätysmäisistä leikkauksista kärkiohjelmiin

Arviot nykyisen ja sitä edellisen hallituksen koulutukseen kohdistuvista kokonaisleikkauksista kohoavat aina 2,3 miljardiin euroon saakka. On selvää, ettei näin mittavien säästöjen jälkeen sivistykseen ja koulutukseen esitetyillä 300 miljoonan euron kärkihankkeilla pystytä mitenkään paikkaamaan aiheutettuja vaurioita. Kärkihankkeiden kautta tavoitellaan edelleen Suomelle asemaa koulutuksen  kärkimaana myös tulevaisuudessa. Päämäärä on tavoittelemisen arvoinen ja myös keinot ovat oikeansuuntaisia. Digitalisoitumisen parempi haltuunotto niin toimintatavoissa kuin myös oppimisessa on tärkeä painopiste. Kaikkiaan tästä 300 miljoonan euron potista 121 miljoonaa on tarkoitus suunnata perusopetuksen kärkihankkeen toteuttamiseen. Tässä merkittävä panostus tullaan kohdistamaan myös opettajien täydennyskoulutukseen. Toiminnallisuuden ja liikunnallisuuden lisäämiseen sekä erityisesti Liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen on varattu yli 20 miljoonaa euroa. Mallia on tarkoitus levittää myös toiselle asteelle. Kärkihankkeiden piirissä on myös varhennetun kieltenopetuksen kokeilujen laajentaminen.

Antti Ikonen
vpj SURE FIRE

Tulossa:

• Pro Rexi 2015 Kuopio 29.-30.10. Scandic Kuopio

Ilmoittaudu nyt mukaan syksyn parhaaseen Rexi-koulutukseen! Tästä lisätietoihin ja ilmoittautumiseen

• YTL-koulutukset marras-joulukuussa

• EDUCA 2016 tammikuussa, Rehtorien oma ohjelma, SURE:n vuosikokous ja Rehtorin Iltakoulu