Strategia. Suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Myyttinen filosofi Sunzi on teoksessa Sodankäynnin taito kuvannut omalla tavallaan strategiaa ja strategista valmiutta seuraavasti: ”Järjestys tai epäjärjestys riippuu organisaatiosta, rohkeus tai pelkuruus olosuhteista, voima tai heikkous valmisteluista.” Suomen Rehtoreiden (SURE) edellinen strategiakausi päättyi vuoteen 2015. Missä kunnossa on SURE:n organisaatio, millaiset ovat olosuhteet järjestön ympärillä, mikä on valmisteluidemme tila? Oli aika tarttua toimeen ja päivittää rehtorijärjestön strategia!
’Jos et tiedä tietä edessäsi, kyse neuvoa vastaantulijoilta’
Järjestön strategia rakentuu sen jäsenistön kokemuksista ja näkemyksistä missä tilanteessa olemme ja mihin suuntaan pitäisi edetä. Asetimme jäsenkunnan tuntemukset keskeiseksi perustaksi SURE:n uuden strategian päivitystyölle. Näkemysten selvittämiseksi lähetimme tammi-helmikuun vaihteessa 2016 koko 1200 hengen jäsenkunnalle kyselyn. Noin joka kymmenes jäsenemme vastasi tähän. Seuraavat tulokset ja niiden tulkinta perustuvat kyselyssä saamiimme vastauksiin.
Niin on miltä näyttää
Mielikuvakyselyn perusteella Suomen Rehtoreita pidetään yhtenäisenä järjestönä joka ajaa rehtoreiden etua. Järjestöä kuvaavat adjektiivit vireä, tehokas, pätevä ja tärkeä sekä vertauskuva ’pieni mutta pippurinen’. SURE nähdään leimallisesti koulutuksien ja tapahtumien järjestäjänä. Järjestönä, joka toimii itse verkostomaisesti, mutta on osaltaan merkittävästi luomassa myös jäsenilleen verkostoja.
Mihin Suomen Rehtoreiden pitäisi panostaa ja minkä voisi jättää vähemmälle?
Kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkein tulevaisuuden painopiste on oppilaitosjohdon edunvalvonnan sekä palkkauksen kehittäminen. Selkeän kärkitavoitteen takana seuraa kolme muuta tavoitetta, jotka osin tukevat päätavoitetta. Näistä tärkeimpänä on tarve rehtorin toimenkuvan avaamiselle. SURE:n ainutlaatuinen asema yleissivistävän oppilaitosjohdon järjestökentässä näkyy odotuksissa oppilaitosjohtajuuden tukemiselle sekä rehtoreille räätälöidyn koulutuksen ja vertaisverkoston ylläpitämisessä. Työolosuhteiden kehittäminen ja työmäärän rajaaminen ovat myös tärkeä osa esimiesten työolosuhteiden laadun parantamista ja siksi tärkeä osa tulevaisuuden painopisteitä.
’Älä oleta mitään, vaan ole valmis kaikkeen’
On hätkähdyttävää huomata, miten paljon järjestöltä odotetaan. Käytännöllisesti katsoen kaikkea sitä mitä tällä hetkellä jo tehdään ja tämän lisäksi paljon uusia odotuksia. Vastauksien perusteella syntyy kaikkiaan kuva, että järjestön oman työn avaamisessa jäsenistölle on vielä tehtävää. Tämä tulee esiin vastauksissa, joiden mukaan monikaan ei tunne järjestöä niin hyvin voidakseen sanoa mitä se voisi jättää vähemmälle. Edellä kuvattu korkea odotustaso ja kattava palvelutaso muodostavat merkittävän strategisen haasteen. Jotta päätavoitteiden eteenpäinviemisessä voitaisiin onnistua, on rajallisia voimavaroja suunnattava selkeästi järjestön kärkitavoitteisiin. Tästähän strategiatyössä pohjimmiltaan on juuri kyse. Painopisteiden valinnassa on kuitenkin tavattoman tärkeää onnistua. Tähän tehty selvitys antaa nyt hyvät eväät!
Millaista tukea Suomen Rehtoreilta odotetaan?
Koulutustapahtumien järjestäminen on tärkein järjestön jäsenilleen antaman tuen muoto. Jäsenemme odottavat järjestöltä myös tukea konkreettiin edunvalvontatyöhön, sekä tukea ja neuvontaa vastuu- ja talouskysymyksissä. Rehtorijärjestön motto ’rehtorin paras kaveri on toinen rehtori’ ei ole turhaan muodostunut järjestön työtä kuvaavaksi lentäväksi lauseeksi. Vertaistuki, verkostoituminen sekä kollegiaalisuuden edistäminen ovat keskeisimmin odotettua tukea järjestöltä niin tämän kuin aiempienkin selvitystemme mukaan. SURE:lta odotetaan myös tietoa ajankohtaisista oppilaitosjohdon asioista kuin myös ammattikunnan työtä ja koulutuspolitiikkaa koskevia linjauksia.
Rehtorit uskovat koulun uudistumiseen, yhteistyöhön ja ammattinsa muutokseen
Miltä näyttävät koulutuksen tulevaisuuden näkymät? Tämän kyselyn perusteella Suomen Rehtorit uskovat koulun kykyyn uudistua ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Suomalaisen koulun edellytykset toimia luovina ja innovatiivisina työ- ja oppimisyhteisöinä ei pitäisi jäädä ainakaan rehtoreista kiinni. Myös kyselyn teon aikaan loppusuoralla ollut opetussuunnitelmauudistus niin peruskouluissa kuin lukioissa seilaa sekin hyvässä myötätuulessa. Sillä on selvityksemme perusteella hyvät edellytykset onnistua toimimaan koulun uudistumisen katalysaattorina. Rehtorit näkevät myös yhteistyön eri tahojen kanssa lisääntyvän tulevaisuudessa. Erilaisten verkostojen ja kumppanuuksien ammatillinen hyödyntäminen tulevat yhä tärkeämmäksi osaksi rehtorin työtä. Oppilaitosjohtajat näkevät oman ammattinsa olevan muutoksessa, mutta parhaimmillaan tämä muutos nähdään myös suurena mahdollisuutena!
Entä jos kaikki ei menekään niin kuin Strömsössä?
Tulevaisuustutkimuksen käsite mahdolliset maailmat tarkoittaa erilaisten tulevaisuusnäkymien kuvaamista. Selvityksemme perusteella kielteinen tulevaisuuskehitys konkretisoituu kahteen pääseikkaan: työmäärän hallitsemattomaan lisääntymiseen sekä yleisiin koulutuksen säästöihin ja supistuviin resursseihin. Näkemys perustuu selvästi jo koettuun kielteiseen kehitykseen. Kummankaan osalta ei välttämättä uskota käännettä parempaan olevan näköpiirissä.
Kärkiparin takana seuraa kaksi melko tasaväkistä kielteistä näkyä. Näistä tässä ensimmäisenä huoli rehtorin päätäntävallan kapenemisesta, mikä on ilmiönä hyvin kiinnostava. Nimittäin samaan aikaan kun rehtorin työtehtävät määrällisesti lisääntyvät kielteinen tulevaisuuskehitys voi tapahtua työtehtävien sisällöllisenä köyhtymisenä. Rehtorin työnkuvan muutos rutiinimaiseksi hallintotehtävien hoitajaksi on aiheellinen huoli. Rehtorit ovat valmiita hoitamaan korkeaa ammattitaitoa vaativia esimiestehtäviä. Vaativassa tehtävässä onnistumisen edellytys kuitenkin on, että rehtorilla on tehtävien sisältöä vastaavat toimivaltuudet johtaa ja kehittää omaan vastuualueensa työtehtäviä.
Lopuksi on syytä huomioida merkillepantavana uhkana yleisempi yhteiskunnallinen radikalisoitumisen sekä sitä kiihdyttävän syrjäytymiskehityksen vaikutukset oppilaitosten toimintaympäristössä.
Tuleeko rehtoreista sivistystoimialan toimitusjohtajia?
Halusimme selvittää kyselyssämme myös, millaisia muutossignaaleja jäsenemme näkevät ajassamme rehtoriammattia koskien. Tulokset olivat selviä. Työn kokonaisvastuun uskotaan edelleen kasvavan kovaa vauhtia, mikä kasvattaa myös osaamistarpeita. Työ on sisällöllisessä muutoksessa ja on entistä harvinaisempaa löytää kahta samanlaista rehtorin tehtävää. Tämä korostaa jatkossa tarvetta arvioida jokaisen rehtorin työn vaativuustekijöitä erikseen, niin monenlaisia tehtäviä voi yksittäisen esimiehen kohdalla työnkuvaan kuulua.
Rehtorin tehtävän uskotaan kaikkiaan muuttuvan enemmän kohti toimitusjohtajamaista työnkuvaa. Koulut käyvät tulevaisuudessa ainakin jossain määrin kilpaa oppilaista, koulujen koko on kasvamassa ja sisällölliset kehittämispaineet ovat huomattavia. Kokonaisuudessaan tulosten perusteella voi sanoa muutoksen ennusmerkkien näyttävän sävyltään enemmän kielteisiltä kuin positiivisilta. Niiden mukaan on nähtävissä selkeää epäuskoa ammatin vetovoimatekijöiden kilpailukyvystä työmarkkinoilla tulevaisuudessa.
Miten kuljemme tästä eteenpäin?
Rehtorikyselyn tärkein viesti on järjestön edunvalvontavoiman merkittävä kasvattaminen sekä jäsenten edunvalvonnallisten tavoitteiden edistäminen. Tässä on ylivoimaisesti merkittävin muutostarve järjestön edelliseen kahdeksan vuotta sitten julkaistuun Pro Rexi 2015 -toimenpideohjelmaan. Jo tuolloin oli nähtävissä oppilaitosjohdon työkuvan muutos, työtehtävien määrällinen kasvu sekä oppilaitosten ja niiden esimiesten toiminnan monimuotoistuminen kattamaan myös muita tehtäviä kuin pelkästään opetukseen liittyviä.
Järjestön strategian päivittäminen ajoittuu samaan aikaan kun maassamme tapahtuu suuria muutoksia kuntien tehtäväkentässä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimien siirtyessä pois peruskuntien tehtävistä nousee yleissivistävän koulutuksen merkitys aivan uuteen asemaan. Rehtoreista on tämän muutoksen myötä tulossa entistä keskeisimpiä johtajia.
Maassamme on vielä monta kuntaa, joissa syntyy tuskin luokallisen verran lapsia vuodessa. Yleinen kaupungistumiskehitys jouduttaa osaltaan asutuksen keskittymistä valtakunnallisiin kasvukeskuksiin. Nämä eivät voi olla vaikuttamatta siihen millainen oppilaitosverkosto maassamme on kymmen vuoden kuluttua jäljellä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asema on hallinnollisesti muuttunut jo niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti läheisemmäksi yleissivistävän koulutuksen kanssa. Samaan aikaan kunnissa katsotaan kaikkea palvelutuotantoa entistä laajemmasta näkökulmasta käsin eikä pelkästään kapeina erillisinä sektoreina. Näillä kaikilla on merkittävä vaikutus millainen joukko ihmisiä oppilaitosten johdossa tarvitaan, samoin kuin sille, millaisia tehtäviä he tulevaisuudessa hoitavat.
Yhtäaikaisesti edellisen kanssa yleissivistävä koulu on nopeimmassa sisällöllisessä muutoksessa sitten oppikouluista luopumisen ja peruskoulu-uudistuksen. Digitalisoituminen etenee yhteiskunnassa vauhdikkaasti, mutta olemme myös muutoin entistä kiinteämmin osa kaikkea maailman muutosta omassa pienessä pohjoisessa maassamme. Rehtorit ovat kuitenkin valmiita vastaamaan muuttuviin haasteisiin ja tarttumaan töihin, kun tehtäväkenttä on selvä ja rehtorille annetaan riittävät edellytykset tehtäviensä menestykselliseen hoitamiseen.
Opetusalan työoloja koskevat tutkimukset tuovat toistuvasti esille esimiehen ratkaisevan roolin alaistensa työhyvinvoinnille. Rehtoreiden työaikaa ei kannata haaskata teettämällä heillä yhä enemmän koulun kehittämisen kannalta toisarvoisia työtehtäviä. On kaikkien etu, että monimuotoistuvien kouluyksiköiden esimiehillä on riittävästi työaikaa käytettävissä oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja johtajan omat voimavarat riittävät työn haasteisiin. Vuosittaisen työkuorman määrää on tämän vuoksi tärkeää seurata uusien sopimusten mukaisesti sekä reagoida nopeasti, mikäli työ ei pysy sille sovituissa rajoissa.
Rehtorit ovat jo laittaneet hihat rullalle ja tekevät viikosta toiseen hartiavoimin työtä suomalaisen koulutuksen korkean laadun ylläpitämiseksi. Tälle työlle on oltava selvät raamit ja rajat sekä työehdot, jotka kannustavat parhaiden voimien hakeutumista oppilaitosjohtamisen hienoille urapoluille myös tulevaisuudessa.
Oppimista ja osaamista johtavat rehtorit ovat tärkeimpiä johtajia maamme tulevaisuuden kannalta katsottuna. Se vaatii nyt esiin nousseiden asioiden viemistä eteenpäin määrätietoisesti. Se on Suomen Rehtoreiden tehtävää; se on järjestön strategia seuraaville kymmenelle vuodelle!
Hyvää kesää ja lomaa 2016!
Esitän lämpimän kiitoksen kaikille strategiatyöhön vaikuttaneille sekä erityisesti jäsenkyselyymme vastanneille. Lukuvuosi 2015-16 on nyt takanapäin. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää 2016!
Antti Ikonen
vpj SURE FIRE
Twitter: @AnttiIkonen
