Rehtorit tarvitsevat enemmän aikaa koulujensa pedagogiseen johtamiseen!
Suomen Rehtoreiden toukokuussa jäsenilleen tekemän rehtoribarometrin tulosten mukaan keskeisimmät esteet rehtoriammatin vetovoimaisuudelle ovat liian moninaiseksi kasvaneet työtehtävät, stressaava työ sekä pedagogiselle johtamiselle jäävän ajan vähyys.
-Koulutus on jatkossa kuntien merkittävin lakisääteinen tehtävä. Oppilaitoksissa valetaan kivijalkaa maamme tulevaisuudelle. Koulutuksen keskeisestä asemasta johtuen on tärkeää pohtia, missä kunnossa suomalainen koulu tällä hetkellä on ja mihin suuntaan sitä halutaan jatkossa kehittää. Näiden jälkeen on syytä vetää johtopäätökset, mitä tämä edellyttää oppilaitosten johtamiselta ja mitä töitä rehtoreiden lopulta halutaan kouluissaan tekevän, sanoo järjestön puheenjohtaja Antti Ikonen.
Rehtoribarometrin tulosten mukaan ammattimme tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat mahdollisuus oman pedagogisen osaamisen laajempaan hyödyntämiseen, ammatin monipuolisuus sekä vaikutusmahdollisuudet koulun toimintaan. Hyvän oppimisen ja kasvun turvaaminen ovat koulun tärkeimpiä perustehtäviä. Tähän työhön opettajat ovat myös koulutettu ja rehtorit valittu johtamaan koulujen työtä. Arkitodellisuus kertoo kuitenkin osittain toista kieltä. Rehtorin työlistalle tulee koko ajan enemmän tehtäviä tämän oppilaitoksen ydintehtävän ulkopuolelta.
-Rehtorit kuormittuvat erityisesti isoista henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävistä, sihteeritöistä, koulutiloihin ja kiinteistöön liittyviä töistä sekä lukuisista muista tehtävistä, joita kukaan muu ei tunnu ottavan hoitaakseen. Nämä ovat vain harvoin hyvän oppimisen kannalta tärkeitä työtehtäviä. Ne eivät liioin ole syitä, minkä takia oppilaitosjohtajan työhön on hakeuduttu, Ikonen toteaa.
Rehtorin uuvuttaminen kokonaisuuden kannalta toisarvoisilla työtehtävillä on kuitenkin lyhytnäköistä. Koulun johtajalla tulee aina olla riittävästi aikaa pedagogiikan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamiselle. Esimiesten työolosuhteilla on lopulta suuri merkitys koko oppilaitoksen toimivuuteen sekä oppilaitoksessa koettuun hyvinvointiin.
-Suomalaisilla rehtoreilla on koulunsa oppilasjoukon lisäksi vastuullaan tyypillisimmin 31-40 suoraa alaista. Oppilaitosten hallinnointia hoidetaan maassamme kansainvälisesti vertailtuna erittäin ohuesti. Selvityksemme perusteella näemme panostukset niin rehtoreiden työolosuhteisiin kuin apulaisrehtoreiden aseman kehittämiseen välttämättömiksi koulutuksemme korkean tason turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, päättää Ikonen.
-Lukuvuoden päätteeksi onnittelemme kaikkia valmistuvia lapsia ja nuoria sekä toivotamme hyvää kesälomaa kaikille oppilaille, opiskelijoille ja koulujen henkilökunnille!
Lisätiedot: puheenjohtaja Antti Ikonen, p. 050 549 0071
