Puheenjohtajan palsta
Maassamme on käynnissä iso maakunta- ja sote-uudistuksen nimellä kulkeva hanke, jonka tavoitteena on uusia ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta, palveluita ja rahoitusta. Uudistuksen parlamentaarinen käsittely jatkuu joulukuussa. Vaikka uudistuksen lopullinen muoto on vielä hämärän peitossa, on kunnissa ja maakunnissa käynnistetty jo monin paikoin mittavia organisaatiomuutoksia.
Sote-palveluista riisuttujen peruskuntien osalta on monin paikoin suunniteltu ja myös päätetty määrittää koulu- ja sivistyspalvelut kuntien jäljelle jääneissä organisaatioissa hyvinvointipalvelulle alisteisiksi palveluiksi. Lainsäädännön kautta koulutuspalveluilla on kuitenkin hyvin selkeä oma itsenäinen asema ja tehtävä. Sote-muutosten jälkeen kunnan työntekijöistä noin kaksi kolmasosaa työskentelee sivistyspalveluiden piirissä. Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden merkitys on laajasti tunnustettu sote-uudistuksen jälkeen olevan kunnan keskeisin tehtävä. Tästä huolimatta on toimiala monessa organisaatiossa sijoittumassa yhdeksi toiminnoksi hyvinvointipalvelujen alle.
On tärkeää, että organisoitumismallista riippumatta koulutus saa ansaitsemansa huomion kuntien palvelutuotannon keskiössä. Tämän tulee näkyä myös organisoitumisen rakenteissa, käsitteistöissä ja eri tehtäviin valittavien johtajien substanssiosaamisessa.
Rehtorityöryhmän toimijat kutsutaan uudelleen koolle
Opetushallitus perusti lokakuussa 2012 rehtorityöryhmän nimellä kulkeneen toimikunnan nimeämisestä. Joukon tehtävänä oli määrittää rehtori työnkuva ja kompetenssit erilaisissa kouluissa, keskeiset koulutussisällöt rehtorin uran eri vaiheisiin sekä edistää toimia jaetun, kestävän ja pedagogisen johtajuuden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä kartoitettiin myös rehtoreiden kelpoisuusvaatimusten uudistamisen tarvetta. Työryhmän raportti julkaistiin neljä vuotta sitten joulukuussa 2013. Ryhmässä oli mukana Suomen Rehtoreiden silloisen puheenjohtaja Riikka Lindroosin lisäksi edustajat Opetushallituksesta, Opetusalan Ammattijärjestöstä, Suomen Kuntaliitosta, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijoista sekä Jyväskylän ja Turun yliopistoista.
Työryhmän työ oli verraten onnistunutta, mutta valitettavan moni raportissa asetettu päämäärä ja kehittämistavoite on jäänyt toteutumatta. Olemme lähestyneet Opetushallitusta ja ehdottaneet tuolloisten toimijoiden uutta kokoontumista tarkastelemaan työryhmän toimeksiannon nykytilaa ja ennen kaikkea askelia tästä eteenpäin. Ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelu järjestetään marraskuun lopussa ja ensimmäisiä kuulumisia asioiden etenemisestä on kerrottavana vielä ennen vuodenvaihdetta.
Jäsenhankintakampanja käynnistyi!
Olemme järjestönä asettaneet tavoitteeksi olla vahva ja kasvava järjestö. Strategiamme tavoite on kurottaa 1500 jäsenen rajapyykin saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite konkretisoi menestyksellisen järjestön toimintaa. Jos työlle nähdään tarvetta, järjestölle nähdään arvo ja sen toiminta koetaan tavoitteelliseksi, meillä on hyvä mahdollisuudet tavoitella tätä. On selvää, että mitä vahvempia olemme järjestönä, sitä paremmin pystymme viemään eteenpäin ammattimme ja alamme kehittämiseksi asettamiamme tavoitteita. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii ponnisteluja monella tasolla.
Kaikki jäsenemme ovat saaneet toimistolta kampanjakirjeen. Jos olet tyytyväinen järjestöösi, välitä viesti eteenpäin kollegallesi, joka ei vielä kuulu Suomen Rehtoreihin. Jos toimesi johtaa uuden jäsenen liittymiseen, tienaat samalla itsellesi palkkiona elokuvaelämyksen! Järjestön jäsenmäärän kasvattaminen on pitkäkestoinen hanke, joka ottaa uudessa muodossaan ensi askelensa tänä syksynä. Kampanja tulee näkymään järjestön toiminnassa eri tapahtumissa ja toiminnan taustalla läpi vuoden. Marraskuusta lähtien aina Educa-messuille saakka tähän panostetaan aivan erityisesti. Kampanjaa toteutetaan lähinnä sähköisten kanavien ja sosiaalisen median kautta, joista uusimpana on järjestön instagram-tili suomenrehtorit.
Klikkaa itsesi mukaan järjestömme sosiaalisen median kanaville. Hyödynnetään yhdessä somen toimintalogiikkaa saadaksemme viestimme eteenpäin. Aktiivisuus, kuvien käyttö, päivitysten jakaminen, tykkääminen ja keskusteleminen nostavat aiheitamme esille. Laita mukaan omia kuvia ja tarinoita meidän upeasta ammattista. On hienoa olla #suomentärkeinjohtaja, kampanjan aikana voimme jokainen tehdä siitä entistä näkyvämpää!
Rehtorin terveys ja hyvinvointi
Järjestön hallitus on käynyt ensimmäisiä keskusteluja strategisia tavoitteitamme käytännössä eteenpäin vievästä ohjelmasta, joka kulkee tällä hetkellä työnimellä Rehtorin terveys ja hyvinvointi. Hanke yhdistää konkreettisella tavalla useita järjestömme keskeisimmistä tavoitteista. Haluamme kehittää edunvalvontatyötä, selkiyttää ja rajata oppilaitosjohdon työnkuvaa sekä turvata jäsentemme työhyvinvointia. Viime vuosien aikana toteutettujen jäsenkyselyjen perusteella tämän hetkinen tilanne ei takaa esimiesten omaa terveyttä ja työhyvinvointia kestävällä tavalla.
Meillä olisi kuitenkin tarvetta vielä paljon perusteellisemmalle ja analysoidummalle tiedolle asiain tilasta. Erityisesti tärkeää olisi saada konkreettista tietoa siitä, millaisia vaikutuksia tämänhetkisillä työolosuhteilla ja kuormituksella on esimiesten terveyteen ja hyvinvointiin. Oppilaitosjohtajien työn muutos on kansainvälinen ilmiö. Olemme nyt käynnistäneet verkostojemme kautta keskustelua eri maiden rehtorijärjestöjen kanssa, jotka ovat tehneet systemaattista työtä tällä saralla. Keskustelujen avulla on tarkoitus löytää sopivimmat tavat edetä asioissa kotimaisessa viitekehyksessä.
Suomi 100
Lähiviikot ovat valmistautumista isänmaamme satavuotisen historian juhlistamiseen kouluissa. Suomi 100 –teema tulee näkymään myös tämän vuoden viimeisessä Rexi-lehdessä. Koulutus on kiistatta ollut yksi tärkeimmistä asioista, jonka avulla olemme itsenäisenä kansakuntana pystyneet kehittämään suomalaista identiteettiämme ja osaamistamme. Koulutus on omalta merkittävältä osaltaan mahdollistanut kansallisen itsetunnon ja järjestäytyneen yhteiskunnan kehittymisen. Pian on juhlavuoden näkyvimpien juhlallisuuksien aika. Toivotan paljon iloisia hetkiä kaikkiin kouluihin maamme itsenäisyyttä juhlistavissa tapahtumissa!
Yhdessä – seuraavaa vuosisataa kohti!
Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit ry
Ajankohtaista lukiokentältä
Suomen Rehtorit on tiiviisti mukana lukion ajankohtaisessa kehittämisessä. Maamme hallituksen puoliväliriihessä sovittu lukiouudistushanke starttasi heinäkuussa, kun OKM perusti asiaa valmistelemaan projektiyksikön. Kunnianhimoisena päämääränä on saada lukiolaki uudistettua kevään 2018 aikana. Lain kautta asetetaan tulevaisuuden lukiolle pelikenttä, joka mahdollistaa koulutuksen kehittämisen 2020-luvulla. Millä säännöillä pelikentällä pelataan tarkentuu myöhemmin. Sure osallistuu hankkeeseen seurantaryhmän ja OAJ:n pedagogisten aineyhdistysten kautta. Kannattaa osallistua keskusteluun myös suoraan http://minedu.fi/uusilukio ja alueellisten tilaisuuksien kautta.
Varapuheenjohtaja Kimmo Laitinen edustaa Suomen rehtoreita lukioasioissa seurantaryhmän lisäksi myös Lukioiden kehittämisverkoston ohjausryhmässä, Kuntaliiton rehtoriverkostossa ja Romaniväestön koulutustiimin ohjausryhmässä.
Nimityksiä lukiokentässä
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen eläköityy, tilalle on nimetty Kiteen lukion rehtori Kyösti Värri. Värri on toiminut SUREn lisäksi myös Pro Lukio-yhdistyksen puheenjohtajana.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeriksi on nimitetty opetusneuvos Tiina Tähkä Opetushallituksesta. Uusi pääsihteeri pyritään saamaan mukaan myös SUREn alkuvuoden ylioppilastutkintokoulutuskiertueelle.
Lukiolaisten liiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Alvar Euro Turusta. Euro on valmistunut viime keväänä Puolalanmäen lukiosta ja on kesästä alkaen ollut Turun kaupunginvaltuuston nuorin jäsen.
Onnittelut Suomen Rehtoreiden puolesta kaikille lukiokoulutuksen puolesta toimiville valinnoista.
