Kunta-alan sopimuksessa saavutettiin merkittäviä parannuksia perusopetuksen esimiehille. Kuntatyönantaja-lehden numeron 2/2018 mukaan perusopetuksen rehtorien palkkaus- ja työaikamääräyksien muutoksilla pyritään helpottamaan ja joustavoittamaan esimiestyön järjestämistä ja resursointia. Esimiehien työaikamääräyksien suhteen on haluttu enemmän harkintavaltaa lisäämällä määräysten soveltamisohjeita. Työaikamääräysmuutokset liittyvät osaltaan OVTES:n sopijaosapuolien tavoitteeseen uudistaa sopimuskauden aikana koulujen koon määrittävää palkkaperusteryhmämääritystä. Tätä kunta-alan sopimuksessa yleissivistävän koulutuksen yhteisiä määräyksiä (sekä peruskoulu että lukio) lähtee tekemään erillinen työryhmä.
Vaikka saavutettu kunta-alan neuvottelutulos sisältää tärkeitä edistysaskelia, jäi neuvottelukierrokselta kokonaisuudessaan myös parannettavaa. Yksityisen opetusalan sekä yliopistojen sopimuksen piiriin kuuluvat jäsenemme eivät saaneet sopimukseensa kunta-alaa vastaavaa esimiespakettia. Kunta-alan sopimuksessa esimiesten kohdalla parannettavaa jäi jäsenkunnastamme niin lukion rehtorien ja apulaisrehtorien kuin myös peruskoulujen koulunjohtaja-rehtoreiden osalta. Myöskään tavoitellussa rehtoreiden alimpien palkkojen alarajojen nostossa ei edistytty.
Kokonaisuutena tarkastellen sopimuskierroksella saatiin selviä kehitysaskelia rehtorin ja apulaisrehtorien opetustuntien määrään, mikä on ollut kaikkein isoimmaksi koettu kipupiste esimiesten työn kokonaismäärissä. Sopimuksella kehitettiin erittäin merkittävästi myös apulaisjohtajien ja apulaisrehtorien asemaa oppilaitosjohdossa.
Erittäin perustellusti voi sanoa, että Suomen Rehtorit on järjestönä entistä enemmän myös suomalaiset apulaisrehtorit, joiden edellytyksiä ottaa osaa jaetun johtajuuden mukaisesti esimiestyöhön on kehitetty helpottamaan paitsi apulaisjohtajan omaa kuormittumista myös oppilaitosjohdon kokonaiskuormitusta. Sopimuskierros osoitti selvän halun kehittää esimiesten työolosuhteita sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen suunnalta, minkä eteen järjestömme on tehnyt pitkään paljon työtä. Paikallista harkintaa kasvatettiin merkittävästi aiemmasta, mikä korostaa entistä enemmän esimiesten edunvalvonnallisen aseman kehittämisessä myös paikallisella tasolla.
Työ oppilaitosjohdon esimiesten asioiden kehittämisessä jatkuu tämän merkkipaalun jälkeen taas aiempaan tapaan pitkäjänteisenä ja määrätietoisena, jonka tavoitteena on koko järjestön jäsenkunnan edunvalvonnan edistäminen.
Antti Ikonen
PJ
Suomen Rehtorit ry
