Esimiehen merkitys koulun toiminnalle on merkittävä
Olen itse aloittanut työni minulle uudessa koulussa tänä syksynä. Myös tällaisessa tilanteessa havaitsee helposti, miten ratkaisevaa laatua kulttuuriset kysymykset koulun toiminnassa ovat. Tutustuessaan uusiin työtovereihin ja työyhteisöön tulee kiinnittäneeksi todella paljon huomiota työpaikan arjen käytäntöihin ja pelisääntöihin. Miten työtoverit suhtautuvat toisiinsa, oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä esimieheensä, menneisyyteen, tähän hetkeen ja tulevaisuuteen?
Myös työntekijälle esimiehen vaihtuminen on aina iso muutos. Tuttuus ja yhteys toiseen ihmiseen on rakennettava jokaisen uuden työntekijä kohdalla alkupisteestä lähtien ennen kuin on mahdollista edetä syvällisempään yhteistyöhön. Kuten hyvin tiedämme, jo ensivaikutelmalla on valtava merkitys millainen mielikuva toisesta ihmisestä syntyy.
Ollessamme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, sanat ovat vain osa toisesta ihmisestä muotoutuvaan käsitykseen. Aivomme ovat kehittyneet toimimaan tällaisissa tilanteissa hyvin rationaalisesti. Ne saavat päivittäin käsiteltäväksi niin valtavan määrän ärsykkeitä, minkä vuoksi uusissa tilanteissa ne suorastaan ahmivat tietoa turvallisuuden ja selviytymisen kannalta kaikkein tärkeimmistä asioista. Näin myös uusien ihmissuhteiden kohdalla työstämme koko ajan täysin intuitiivisesti kysymyksiä, miten tämä tulee vaikuttamaan minuun, miten toimimalla menestyn parhaiten – vai olisiko parasta paeta paikalta!
Käyttäytymisemme ja tekomme synnyttävät vähä kerrassaan käsitystä toisistamme millaisia pohjimmiltamme olemme, mitä asioita arvostamme, millainen ihmiskäsityksemme on ja miten tämä kaikki heijastuu toimintaamme työssä. Suomalaisen koulun kruununjalokivi, luottamuksen kulttuuri, ei sekään ole tuontitavaraa. Se syntyy, kasvaa ja kehittyy työpaikan ihmissuhteiden verkostossa. Vähiten siihen ei vaikuta se, miten koulun esimies herättää itse luottamusta ja miten paljon hän osoittaa luottamusta oman työyhteisönsä toimintaan.
Ja miten tärkeää onkaan huumori! Se, ettei ihan kaikkia asioita oteta ryppyotsaisesti, ja että edes joskus osaisi nauraa myös itselleen. Yhteinen nauru synnyttää yhteyttä toisiin ihmisiin ja hyväntuulisuus on omiaan leviämään työyhteisössä.
Mitkään näistä edellä kuvatuista asioista eivät ole kuitenkaan työpaikan ulkoa tuotavissa olevia asioita. Kaiken tämän tekevät työpaikan ihmiset itse omalla toiminnallaan, ja tähän kaikkeen esimiehen toiminnalla on merkittävä vaikutus.
Antti Ikonen
Puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
twitter: @AnttiIkonen
