Työmarkkinaosapuolet ovat edellisen virkaehtosopimuskierroksen yhteydessä sopineet 1.1.2019 voimaan tulevasta paikallisesta järjestelyerästä. Kuntatyönantajaa koskevan paikallisen järjestelyerän laskemiseen evästystä saa KT:n yleiskirjeestä 6/2018 ja sen liitteistä, joka löytyy myös verkosta. Paikalliseen järjestelyerään käytetään 0,9 % laskettuna OVTES:n piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta, joksi tässä käy marraskuu.
Tammikuun alussa toteutettava paikallinen järjestelyerä kohdennetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaan ensisijaisesti paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukemiseen. Tämä kaikki korostaa paikallisen tason keskustelun merkitystä ja myöskin yhdessä asetettua tavoitetta paikallisen sopimisen kehittämiseksi. Edellisen kerran paikallisella tasolla järjestelyerää oli käytössä tässä laajuudessa kunta-alan sopimuksissa vuonna 2013.
Tehdyn pääsopimuksen mukaan valtakunnallisella tasolla ei voida linjata paikallisen tason tarpeita. Näin yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen ei ole mahdollista eikä sopimuksen henkeen nähden myöskään perusteltua. Nyt keskustelussa olevan palkkaerän paikallisissa neuvotteluissa on kuitenkin erikseen toivottu huolehdittavan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.
Paikallista järjestelyerää voidaan jakaa tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja/tai henkilökohtaisiin lisiin. Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset tehdään yleensä joko jakamalla erä euromääräisinä (epätasaisina tai tasaisina) korotuksina tai yleiskorotusluonteisesti eli kaikkien palkkoja korotetaan samalla prosentilla (ei suositeltava jakotapa).
Kummassakin tapauksessa halutun kustannusvaikutuksen aikaansaamiseksi on huomattava, että tehtäväkohtaisiin palkkoihin tehty korotus nostaa ylituntipalkkioita ja lisätyön korvausta vuosityöaikajärjestelmässä, mutta ei korota henkilökohtaisten lisien vuosidonnaisia osia eikä muita ns. ei-automaattisia lisiä. Kunnassa tulee selvittää näiden palkanosien osuus kokonaisansioista, jotta oikea korotusprosentti tai euromäärä voidaan laskea.
Ennen paikallisten neuvottelujen alkua työnantaja laskee paikallisen erän järjestelyerän suuruuden sekä pohtii omasta näkökulmastaan erän kohdentamistarpeista ja –suunnitelmasta. Samalla tavoin hyvää valmistautumista tarvitaan työntekijäjärjestöjen suunnalta. Näihin keskusteluihin esimiesten on hyvä tuoda neuvotteluihin valmistautuville luottamusmiehille tiedoksi omia kehittämistarpeita ja epäkohtien poistamiseen tähtääviä esityksiä. Osa järjestömme jäsenistä ei kuulu Opetusalan ammattijärjestöön. Neuvotteluoikeudet ovat kuitenkin järjestön luottamusmiehellä ja tehtävä sopimus on yleissitova sekä myös esimiesten osuuden kattava.
Paikallisissa neuvotteluissa tavoite on antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Niiden päätteeksi työnantaja tekee päätöksen järjestelyerän jakamisesta. Tarkistetut palkat maksetaan kahden kuukauden kuluessa tarkastuksen voimaantulosta, ellei laskentatekniset syyt edellytä määräajan pidentämistä, kuitenkin enintään neljään kuukauteen.
Tämän paikallisen järjestelyerän lisäksi on hyvä muistaa tammikuussa 2019 maksuun tuleva paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on 9,2 % varsinaisesta palkasta. Erästä sovittiin osana viimekertaista neuvottelukierrosta, jonka taustalla voi nähdä tarpeen kompensoida julkista sektoria koettelevan lomarahojen 30 % leikkausta vuosien 2017-2019 aikana.
