Alkava lukuvuosi haastaa meidät kaikki. Uudet opetussuunnitelmat ovat astuneet voimaan ja nyt on suuria odotuksia suomalaiseen korkeatasoiseen sekä laadukkaaseen koulutukseen. Lukuvuoden kynnyksellä media on rummuttanut uutista toisensa jälkeen opetukseen, oppimistuloksiin ja mm. opettajiin liittyen. Tämä on hyvä merkki – koulutus kiinnostaa. Kiinnostus toivottavasti tarttuu päättäjiin positiivisesti ja vastuuntuntoa löytyy koulutyön erimuotoiseen, myös resurssein, tukemiseen.

Vastaako opettajakoulutus tämän päivän haasteisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin? Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti keväällä laajapohjaisen opettajakoulutusfoorumin ja siihen liittyen työvaliokunnan uudistamaan opettajakoulutusta, niin perus- kuin täydennyskoulutusta sekä opettajakouluttajien ammatillisen osaamisen kehittämistä. Järjestömme on edustettuna kummassakin. Nyt on erityisen tärkeää kuulla rehtoreiden näkemyksiä siitä, millaista tulevaisuuden opettajien peruskoulutuksen tulisi olla, mitä elementtejä ja painotuksia sen tulisi sisältää. Olisi mielenkiintoista kuulla rehtoreiden ajatuksia jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä sisällöistä. Haastan jäsenistömme ottamaan kantaa. Suorat yhteydenotot minuun vaikkapa sähköpostitse ovat enemmän kuin tervetulleita.

Olen mukana myös kahdessa muussa ministeriön työryhmässä. Toinen pohtii ylioppilastutkinnon ja korkeakouluvalintojen suhdetta, toinen ryhmä selvittää ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita. Myös näistä toivon kommentteja ja ajatuksia eteenpäin vietäväksi. Perusopetus on ollut runsaasti esillä lähiaikoina, mutta kyllä lukiopuolellakin tapahtuu. Nyt on aika vaikuttaa – siis ota yhteyttä!

Olen kovasti ihastunut pienen Peppiinan (6v) toteamukseen ”Ei se haittaa, jos onnistuu joskus väärin”. Ollaan itsellemme armollisia ja muistetaan Peppiinan viisaus. Opetussuunnitelmat ovat valmiit. Raamit on tehty, mutta se taulu on vielä maalamatta…

Hyvää lukuvuoden alkua jokaiselle!
Riikka Lindroos
puheenjohtaja

Johtaminen luo turvallisuutta – PRO REXI 2016 Helsinki

 Syksy 2016 käynnistää uusien opetussuunnitelmien mukaisen työn peruskouluissa ja lukioissa. Yläkoulujen osalta ainekohtaiset osuudet tulevat voimaan porrastetusti myöhemmin, mutta yleinen osa ja ennen kaikkea uuden opetussuunnitelman eetos konkretisoituu nyt uudistuvana toimintana kaikissa maamme yleissivistävän opetuksen kouluissa. Rehtorin rooli uuden opetussuunnitelman jalkauttamisessa omaan koulunsa toimintaan on keskeinen. Työ vaatii perusteiden hyvää sisäistämistä, jotta johtaja pystyy kehittämään oppilaitoksen työtä tavoitteiden suuntaisesti. Esimies tarvitsee tässä myös oman johtamisosaamisensa päivitystä, mihin rehtoreiden kollegiaalinen verkosto tarjoaa upean mahdollisuuden.

Rehtoreiden oman osaaminen täydentäminen erityyppisillä koulutuksilla on olennainen osa koulun kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. SURE on järjestönä keskeisesti mukana vaikuttamassa niin opettajankoulutuksen kehittämiseen, kuin oppilaitosjohtajien ja jäsenillemme suunnattujen koulutusten järjestelyissä. SURE:n hallituksen aikaansaavat jäsenet ovat tehneet paljon työtä niin nykyisten koulutusten kehittämiseen, kuin kokonaan uusien ideoiden kehittelyä tukemaan urapolun eri vaiheissa olevien esimiesten ammatillista kehittymistä. Myös laadukkaiden koulutusten järjestämistä valtakunnan eri alueilla on valmisteltu kesän aikana laajassa kansallisessa yhteistyössä. Kannattaa seurata aktiivisesti jäsenkirjeitä, Rexi-lehteä ja sosiaalisen median kanavia niin pysyt kartalla näistä kaikista!

Alkukesästä aikaansaatua kilpailukykysopimuksen mukaista neuvottelutulosta on pidettävä säällisenä neuvottelujen lähtökohdat huomioiden. Alusta alkaen paineena ollut työajan kasvattaminen asettui lopulta 24 tuntiin ja tapahtuu tavalla, joka otti kohtuullisesti huomioon niin erilaiset rehtorin viranhaltijat kuin myös opetusvelvollisuustyöajassa olevien koulunjohtaja-rehtoreiden työn erityispiirteet. Rehtoreiden osalta työajan kasvattaminen tapahtuu viikkotyöajan puolen tunnin lisäyksenä, ei vähentämällä vuosittaisia lomapäiviä. Opettajanviranhaltijoilla ja opettajavirassa olevilla luottamustoimisella rehtoreilla ja apulaisjohtajilla työajan pidennys tapahtuu 1.8.2017 alkaen lisäämällä 24 tuntia vuosittaista suunnittelutyöaikaa. Tämän lisäksi siirtymäkauden aikana 1.2.-31.7.2017 yt-aika lisääntyy enintään 10 tuntia. Julkista sektoria yksityistä alaa raskaammin kurittava lomarahojen 30 % leikkausta v. 2017-2019 aikana ei kuitenkaan voi pitää hyväksyttävänä. Työ oppilaitosjohdon asioiden esillä pitämiseksi niin opetusalan sisällä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa on pitkäjänteistä työtä. Tämä tehtävä jatkuu taas uudella tarmolla nyt lukuvuoden työn ollessa käynnistymässä: menestyksekästä lukuvuotta 2016-17!

Sähköä ilmassa, Wattityttö – juliste jatkaa sähköstä kertovaa sarjaa

 

STEKin Sähkökisassa pääpalkintona 1000 euroa

 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteuttaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arvioinnin esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Arviointi ajoittuu vuosille 2016–2017. Arviointi kohdistuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain määrittämän opiskelijahuoltoa koskevan uudistuksen vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen sekä henkilöstön riittävyyteen ja palveluiden saatavuuteen.

Kyseisen arvioinnin yksityiskohtien työstäminen käynnistyi 19.5.2016 pidetyllä kuulemistilaisuudella. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko eri näkökulmista lain käytännön toteutumista tuntevia asiantuntijoita. Allekirjoittanut oli mukana Suomen Rehtorit ry:n edustajana. Kuulemistilaisuuden tarkoitus oli kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millä arviointikysymyksillä ja millä indikaattoreilla pystyttäisiin parhaiten selvittämään, miten noin kaksi vuotta voimassa ollut uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on käytännössä toteutunut. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa mahdollisia jo olemassa olevia tiedon lähteitä sekä sitä, miten arviointi kannattaa käytännössä toteuttaa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on tarkoitus arvioida neljästä edellä esillä olleesta näkökulmasta. Kyseiset näkökulmat menevät osin päällekkäin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaikuttavuutta on tarkoitus tarkastella esimerkiksi siitä näkökulmasta, onko laki vähentänyt opintojen keskeyttämistä tai vähentänyt opiskelijoiden syrjäytymistä. Tehokkuusnäkökulmasta esillä on puolestaan esimerkiksi eri toimijoiden välinen yhteistyö ja siinä tapahtuneet muutokset. Ovatko toimintatavat muuttuneet uuden lain myötä ja onko toiminta mahdollisesti synnyttänyt uusia hyviä käytänteitä vai lisännyt byrokratiaa? Miten rehtorin rooli on kenties muuttunut uuden lain myötä? Lisäksi selvitetään esimerkiksi, onko palveluiden painopiste siirtynyt ennaltaehkäisevään työhön korjaavan työn asemesta? Kolmantena kohteena olevaa henkilöstön riittävyyttä on tarkoitus tutkia paitsi määrällisen kehityksen, niin myös kuormittuneisuuden näkökulmasta. Onko esimerkiksi rehtorin työmäärä uuden lain myötä muuttunut? Neljäntenä näkökulmana on palveluiden saatavuus.  Yksi lähestymisnäkökulma tarkasteltaessa kyseistä asiaa on esimerkiksi, onko uuden lain myötä pystytty vastaamaan oppilaan ja opiskelijan tarpeisiin entistä oikea-aikaisemmin ja saavatko tukea tarvitsevat opiskelijat tarvitsemansa palvelut.

Ennen kyselyn toteuttamista tultaneen järjestämään vielä uusi kuulemistilaisuus, jossa on tarkoituksena esitestata laadittuja kysymyksiä sekä indikaattoreita. Tässä yhteydessä todennäköisesti myös selvinnee kyselyn tarkempi aikataulu ja toteuttamistapa sekä se, mille eri ryhmille kysely ollaan kohdentamassa. Varsinainen kysely tultaneen nykytiedon mukaan toteuttamaan tammi-helmikuussa 2017 ja kyselyyn tulisivat osallistumaan monipuolisesti ainakin lain toteuttamiseen osallistuneet henkilöstöryhmät ja mahdollisesti myös oppilaat ja opiskelijat. Kyselyyn kannattaa vastata aktiivisesti erityisesti rehtorin näkökulmasta.

Pertti Tuomi