Rehtorien/johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).
Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siirtymäsäännöksellä kuitenkin mahdollistetaan se, että henkilöt, joilla on kelpoisuus perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi, ovat kelpoisia perusopetusta järjestävän koulun rehtoriksi, vaikka heillä ei olisikaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Rehtorilla tulee myös olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä kokemus opettajan tehtävistä ja Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto tai vähintään 25 opintopisteen laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Ala- yläkoulun hallinnollisen rajan poistuminen on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, mikä on asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus. Perusopetuksessa se on luokanopettajalla, aineenopettajalla, erityisopettajalla ja oppilaanohjaajalla.
Näin esim. vanhamuotoisen luokanopettajakoulutuksen saanut on kelpoinen koko perusopetusta antavan koulun rehtoriksi. Samoin luokanopettaja on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta vain vuosiluokille 7-9 antavassa koulussa, vaikka hänellä ei olisi kelpoisuutta aineenopettajaksi. Tällöin hän voi opetustuntimääränsä täyttämiseksi opettaa kunnan jossain muussa koulussa, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1-6.
Lukion kelpoisuusasetuksissa ei mainita erityisopettajaa, joten he eivät ole kelpoisia lukion rehtoriksi.