Rehtori Marianne Liimataisen poikkeusajan aloitus sisälsi valtavasti työtä, epätietoisuutta ja 40 karanteenioppilasta. Iloa toivat onnistumiset – ja tviitti kalsari-iskästä.
Yläkoulun rehtori Marianne Liimatainen Kangasalan Pikkolan koulusta on ehtinyt jo kokea sen, että 40 koronavirukselle altistunutta oppilasta laitetaan karanteeniin. Vauhtia on riittänyt muutenkin.
665 yläkoululaisen ja 80 aikuisen yhteisössä arki on sujahtanut uusiin uomiin. Kontaktien määrä on ollut valtava, kun lukuihin lisätään kaikkien teinien kotijoukot. Marianne Liimatainen listasi kolme asiaa, joita hän suosittelee Pikkolan koulun uusista käytännöistä muillekin.
1. Vapaus valita
On hienoa, että Kangasalla opettajat saavat itse valita, etäopettavatko he koululla vai kotona. Pidämme oppitunnit lukujärjestyksen mukaisesti, ja vielä viime viikolla useat opettajat halusivat olla koululla. Esimerkiksi fysiikan ja kemian opetusta se helpottaa. Käytämme Google Hangouts Meet -ja G Suite -ohjelmia, ja opettajillamme oli niistä kokemusta jo ennestään. Kaikilla myös on henkilökohtaiset työlaitteet. Lisäkoulutusta on tietysti ollut nyt kaikille. Virtuaaliopettajanhuoneessa tapaamme keskenämme vähintään joka perjantai välituntipalaverin merkeissä.
2. Tuki ja tahti taataan
Huolehdimme tehostetun tuen saamisesta, ja sekä koulunkäynninohjaajat että erityisopettajat ovat etänäkin mukana eriyttämässä opetusta. Meillä on seitsemän erilaista erityisluokkaa, joista yksi erityisen tuen luokka opiskelee lähiopetuksena, muut etänä. Lisäksi päätimme opettaa kaikille tärkeimmät sisällöt heti kärkeen nyt, kun opettajat ovat terveenä. Jos epidemia leviää, olemme käyneet mahdollisimman pitkälle läpi tärkeimmän oppiaineksen.
3. Muistetaan armollisuus ja ilo
Pidämme koko ajan mielessä sen, että kaikki ei voi mennä kerralla putkeen. On tärkeää olla itselleen ja toisille armollinen ja hyväksyä myös keskeneräisyys. Kun ohjelma ei vastaa, on muistettava hengittää ja yrittää uudestaan. Tämän yllätysten ajan suurin yllätys itselleni on ollut huikea me-henki ja yhteisöllisyys. Kaikki ovat täysillä mukana. Arjessa on onneksi tilaa myös vähemmän vakaville asioille. Itse iloitsin viime viikolla niistä naurunpyrskähdyksistä, joita kalsari-iskästä kirjoittamani tviitti tuotti. Siitä on jo tehty biisikin! Ja muutakin mukavaa on luvassa.
Alkavaa viikkoa odotan mielenkiinnolla. Sain viikonloppuna ihanan aurinkoannoksen, lepäsin, luin kirjaa Sylvi Kekkosesta ja kuuntelin salsamusiikkia. Hain myös kuopukseni kotiin Tampereelle ja pidin yhteyttä riskiryhmään kuuluviin vanhempiini sekä tärkeisiin ystäviini. Perheen ja läheisten ystävien merkitys korostuu entisestään. Yhdessä olemme enemmän. Elämme tosi haastavia aikoja, mutta kevät tulee. Ja minun velvollisuuteni on hoitaa hommani hyvin.
