Rehtoribarometri 2021:
Rehtoreiden uupuminen kroonistunut – pahin tilanne lukioissa, alueiden välillä eroja
Suomalaisten rehtoreiden työmäärä sekä sen aiheuttama stressi ja uupumus ovat kasvaneet merkittävästi ja pysyvästi. Nykyiset johtamisen rakenteet enää riitä ratkaisemaan kestävästi tämän ajan haasteita, toteaa Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.
– Tässä on kyse koulutuksen tasa-arvosta ja opetuksen tulevaisuudesta. Koulujen johtamisjärjestelmän uudistusta ei pidä enää viivyttää. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja kirjaus on toteutettava, Ikonen vaatii.
Pitkä, edelleen jatkuva korona-aika on jättänyt merkittäviä jälkiä kouluun, oppimiseen ja rehtoreiden hyvinvointiin. Kokonaisvastuu koulutuksen jatkumisesta kriisioloissa on jäänyt pitkälti rehtoreiden harteille, ja kuluneen vuoden aikana heidän uupumuksensa on syventynyt ja kroonistunut. Samaan aikaan työn imu on romahtanut vuoden takaisesta.
Tämä selviää vuoden 2021 rehtoribarometristä, jonka ovat toteuttaneet akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta sekä australialainen professori Philip Riley. Heidän tämänvuotisen tutkimuksensa tuloksia on myös verrattu kahden aiemman vuoden barometrin tuloksiin. Tutkimusaineisto on kerätty loppukeväällä 2021.
– Rehtoreista uupuneita oli keväällä 20 prosenttia, uupumisriskissä 45 prosenttia ja innostuneita 35 prosenttia. Tilanne on kroonistunut, sillä uupuneiden ja uupumisriskissä olevien määrä on lisääntynyt pandemiaa edeltävästä keväästä 2019 lähtien. Vuonna 2020 kohtalaista ja voimakasta uupumusta oli 17 prosentilla ja tänä vuonna 26 prosentilla, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro toteaa.
Työn kovat vaatimukset selittävät hänen mukaansa yli puolta työuupumuksesta. Rehtorien työtahti sekä kognitiiviset ja emotionaaliset vaatimukset ovat lisääntyneet, samoin työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriidat sekä koronastressi.
– Työinto taas selittyy työn voimavaroilla, kuten vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksilla, saadulla palautteella ja yhteisöllisyydellä. Oman työn muokkaamisen mahdollisuus on tärkeä psykologinen tekijä, joka kohentaa työssä jaksamista ja lisää työn imua, Salmela-Aro kertoo.
Lukioiden rehtorit uupuneimpia
Tuloksissa on myös piirteitä, jotka uhkaavat koulutuksen tasa-arvoa. Koulutusasteiden erot näkyvät siten, että lukioiden rehtorit ovat uupuneimpia. Tätä selittävät viime aikojen monet lukiota koskevat uudistukset – uusi opetussuunnitelma, ylioppilastutkinnon painoarvon kasvattaminen, oppivelvollisuuden laajentaminen – sekä hybridiopetus ja muut korona-ajan järjestelyt.
Lisäksi maakuntien välillä on eroja, ja synkimmältä rehtoreiden uupumuskartta näytti keväällä Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Myös professori Minna Huotilaisen tutkimustulokset rehtoreiden fysiologisista mittauksista ovat huonompia kuin vuosi sitten: Rehtorin päivässä on entistä vähemmän rentoa ja enemmän stressaantunutta aikaa. Stressintäyteistä aikaa on keskimäärin jopa yli 15 tuntia vuorokaudessa, rento aika jää alle neljään tuntiin.
– Nämäkin oireet ovat kroonistuneet. Rehtoreiden unen laatu on heikentynyt, vaikka määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan noin seitsemässä ja puolessa tunnissa, Huotilainen kertoo.
Tilanteen korjaamisella on kiire
Rehtoreiden kokonaisvaltaisen stressin kroonistuminen on puheenjohtaja Antti Ikosen mukaan huono uutinen kaikille suomalaisille.
– Johdon voimavarojen puute vaarantaa pahimmillaan koko kouluyhteisön toimintaa. Yhteisön jokaisen jäsenen hyvinvointi kytkeytyy yhteen. Pitkittynyt pandemia on heikentänyt oppijoiden, opetushenkilöstön ja rehtoreiden hyvinvointia. Myös koronan synnyttämän hyvinvointivajeen paikkaaminen on haasteellista, kun kaikkien osapuolten voimavarat ovat vähissä, Ikonen sanoo.
Se, että rehtoreiden uupuminen on pysynyt keväästä 2019 lähtien vähintään ennallaan, kertoo Ikosen mukaan siitä, että kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole ottaneet asiaa riittävän vakavasti. Kohennusta tarvitaan myös esimiestyöhön ja koulutukseen.
– Tämä ei ole vain rehtoreiden ongelma, joten heitä ei saa jättää sen kanssa yksin. Tilanteen korjaaminen on kiireellistä siksikin, että ikäluokkien pienentyessä suurien koulujen määrä kasvaa eli rehtoreiden kuormitus ei jatkossa ainakaan vähene.
Rehtorin työ on Ikosen mukaan muuttunut hallinnoinnista yhä enemmän ihmisten johtamiseksi ja koko kouluyhteisön tukemiseksi. Rehtoreiden koulutusjärjestelmä ja osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan anna tähän eväitä.
– Johtamisjärjestelmän muuttaminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja se on toteutettava mahdollisimman pian.
LISÄTIETOJA:
Antti Ikonen
puheenjohtaja, Suomen Rehtorit Ry
antti.ikonen@edu.liperi.fi
p. 050 549 0071
Toni Lehtinen
järjestösihteeri, Suomen Rehtorit Ry
toni.lehtinen@surefire.onedu.fi
p. 050 300 6780
Katariina Salmela-Aro
psykologi, akatemiaprofessori
katariina.salmela-aro@helsinki.fi
p. 050 415 5283
Minna Huotilainen
aivotutkija, kasvatustieteen professori
minna.huotilainen@helsinki.fi
p. 040 560 8304